Työpaja 6

ASIAKASLÄHTÖISET OMAHOIDON SÄHKÖISET PALVELUT

RAPORTTI

HAMK, Forssan kampus, Wahreninkatu 11, Maisemasali

16.4.2014 klo 9-11

Työpajan toteuttamisessa lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, jossa omahoito tulee yleistymään ja kehittymään tulevaisuudessa. Omahoidon kehittyminen on ollut vaihtelevaa koko maan mittakaavassa ja käytännöt vaihtelevat. Omahoitoon liittyviä kokonaisuuksia on kehitetty sekä lyhyt- että pitkäaikaissairaille potilaille. Toiminta vastaa pitkälti suomalaisten tarpeeseen seurata ja hoitaa terveyttään. Tätä kautta avautuukin uudentyyppisiä mahdollisuuksia erityisesti ennaltaehkäisevään työhön ja sairauksien etenemisen seurantaan.  

Työpajan avasi Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin –hankkeen Mika Anttila. Anttila nosti avauksessa esiin omahoidon ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Pitkäaikaissairauksista nostettiin esiin tyypin 2 diabeteksen hoito. Potilaan lääkäri -lehden verkkosivustolla (http://www.potilaanlaakarilehti.fi) tehdyn tutkimuksen mukaan 91 % omahoitokokeiluun osallistuneista olivat tyytyväisiä omahoitomahdollisuuteen. Omahoidon käytön seurauksena asiakaskäynnit terveyskeskuksissa vähenevät, seurantaa voidaan toteuttaa puhelimitse ja asiakas on motivoituneempi hoidon suhteen. Teknologiaa voidaan hyödyntää myös lyhytaikaissairauksien diagnosoinnissa omahoidon avulla. Toisena esimerkkinä nostettiin esiin Britannian National Healthcare Servicen (NHS) tarjoamat omahoidon mahdollisuudet. Lyhyaikaissairausten diagnosointi on mahdollista toteuttaa verkossa sähköisesti 43 eri sähköisen ohjelmiston avulla. Lisäksi ohjelmistojen valintaan on kehitetty oma välineensä, joten asiakkaan on helppo saada diagnoosi, toteuttaa suositeltu hoito tai ottaa diagnoosin avulla yhteyttä lääkäriin tarvittaessa. Lisää aiheesta linkin kautta: http://www.nhs.uk/symptomcheckers/pages/symptoms.aspx

Heta-Maija Leino HAMK:sta esitteli omahoitopisteen toimintaa Forssassa. Maalipotku-hankkeen kautta toteutettu omahoitopisteen kehittäminen perustuu Chronic Care Modeliin. Tavoitteena on ollut toteuttaa asiakaslähtöinen toimintatapa, jonka avulla parannetaan asiakkaan mahdollisuuksia oman terveyden edistämiseen. Omahoitopisteen toteuttamisessa otettiin huomioon sijoittelu, tarjottavat palvelut, asiakkaan itsenäinen toiminta sekä erityisesti johdon sitoutuminen, jonka koettiin olevan tärkeä osa omahoitopisteen onnistumista. Tulevaisuudessa omahoitopisteiden kehittämisen osalta korostuu omahoitoon liittyvien laitteiden käytön osaamisen ohjaaminen, yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin kanssa, terveyden määrittelyyn käytettävän mittariston tuonti lähelle asiakasta ja sähköisten palveluiden kehittäminen. Heta-Maija Leinon esitys on katseltavissa kokonaan tästä linkistä.

Ennen varsinaista työpajavaihetta myHealthway:n Jarl Eklund esitteli yrityksensä ratkaisua osallistavan omahoidon osalta. Yrityksen kehittämä palvelusovellus on tarkoitettu kroonisten sairauksien ja muiden potilaan terveydentilaan vaikuttavien tietojen päivittyvään seurantaan osaksi vuorovaikutteista hoitosuhdetta. Avointen rajapintojen ansiosta ratkaisu on integroitavissa käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin, palveluväylään sekä jo olemassa oleviin omahoitopalveluihin. Teknologian kehittämisen lähtökohtana on käyttäjän hyvinvointi, mutta myös palvelujärjestelmän taustalla olevat muutokset. Kustannusten nousu vaikuttaa mahdollisuuksiin hoitaa potilaita, jolloin tarvitaan uusia ja uudentyyppisiä hoitoprosesseja. Samalla on mahdollista asettaa potilas prosessin keskelle ja muokata teknologia tarpeisiin sopivaksi. Sekä potilaan että hoitohenkilökunnan mahdollisuuksiin käyttää järjestelmää on kiinnitetty merkittävästi huomiota. Esityksen aikana käyty keskustelu sivusi sekä toteutuksen teknistä että asiakaslähtöistä puolta. Esiin nostettiin mm. tietojen kirjaaminen ja eri päätelaitteiden käytön mahdollisuus. Lisäksi käytiin kustannuksiin liittyvää keskustelua nykyisten laitteiden hyödynnettävyydestä.

Työpajavaiheessa osallistujat jaettiin kolmeen erilliseen ryhmään (A, B ja C), joiden tehtävänä oli pohtia omahoitoon liittyviä kysymyksiä. A-ryhmän tehtävänä oli pohtia, miten asiakkaiden kynnystä käyttää omahoidon sähköisiä palveluita voidaan madaltaa? Ryhmä ideoi erilaisia vaihtoehtoja, kuten ilmaista kokeilua tai kahvitarjoilun järjestäminen asiakkaiden saamiseksi kokeilemaan omahoitoa, koekäytön järjestämistä vuokrauksen kautta, riittävän pitkä käyttötuen järjestämistä jotta apua ei tarvitse pyytää, ylimääräisten nappien poistamista virheiden välttämiseksi, omaisten sitouttaminen yhteydenpitoon laitteiden monikäyttöisyyden hyödyntämiseksi, henkilökohtaisen tutustumisen järjestämistä, ohjelman yksilöllisyyden korostamista ja puheohjausta (esim. tervehdysteksti ”Hyvää päivää Tyyne”) sekä yksinkertaisten tablettien hyödyntämistä helppokäyttöisyyden edistämiseksi. Erityisen toimivaksi tavaksi omahoidon leviämiseen koettiin olevan puskaradion käyttö. Asiakkaiden jakamat omakohtaiset kokemukset koettiin hyvänä välineenä edistää omahoidon sähköisten järjestelmien leviämistä. Samalla tulisi huomioida myös ammattihenkilöstön asenne omahoidon sähköisiä järjestelmiä kohtaan. Olennaista on, että myös ammattilaiset osaavat käyttää omahoidon järjestelmiä ja neuvoa asiakkaita tarvittaessa. 

Ryhmän B tehtävänä oli miettiä, miten asiakkaiden käyttämiä omahoidon sähköisiä palveluja voidaan kehittää. Ensimmäisenä asiana ryhmässä nousi esiin palveluiden hinta. Hintaa tulisi kyetä laskemaan, jotta palvelut olisivat laajemman ryhmän saatavilla. Kehittämisessä tulisi pystyä huomioimaan myös useampia segmenttejä, vaikkakin tämän todettiin nostavan myös usein palveluiden hintaa. Helppokäyttöisyys on keskeisessä sijassa: esimerkiksi ikäihmisten osalta laitteissa tulisi olla mahdollisimman vähän latauksia ja hakutoimintoja. Lähtökohtana pitäisi olla design for all –ratkaisut, joita voidaan tarvittaessa räätälöidä. Sovellusten tulee myös helpottaa ammattilaisten työtä, eli asiakkailta saatava data tulee olla muodossa jota voi hyödyntää. Kehittämistyössä voi hyödyntää nuoria, jotka ovat natiiveja tietokoneen ja sovellusten käyttäjiä. Tätä kautta on mahdollista kehittää myös helppokäyttöisyyttä, jota nuoriso usein arvostaa. Toiminnoittain tarkasteltuna sähköisissä palveluissa voi olla kannustavuutta: esimerkiksi palkitseminen ja kannustaminen voi toimia monella tavalla. Jos mittaustulokset eivät ole tavoitteiden mukaisia, voi järjestelmä toimia ”poliisina” ja kannustaa. Tekemisen aikaansaaminen voi olla pienistä asioista kiinni, esimerkiksi tunnistautuminen voi olla monelle asiakkaalle jo vaikeaa. 

Ryhmän C haasteena oli luonnostella omahoitopiste, joka vastaa 55 –vuotiaan kaupunkilaisen tarpeisiin. Ryhmä nosti esiin seuraavia huomioita: tilan tulisi olla jossakin yleisessä tilassa, esimerkiksi kirjastossa tai kauppakeskuksessa, jossa ihmiset liikkuvat. Tila voisi mahdollisesti olla myös kuntosalilla. Olennaista on, että tilassa voi pistäytyä muiden asioiden lomassa. Tilan tulisi huomioida aistivammaiset, joten sen tulisi olla esteetön ja kaikille saavutettava. Värien käyttöön tulisi kiinnittää huomioita, jotta tila olisi houkutteleva ja kutsuva. Sen sijaan mittauksien aikana tilan tulisi olla riittävän yksityinen. Palveluja ja laitteita voidaan kehittää nykyisestä. Ryhmä nosti esiin mm. puhuvan älyvaa´an. Laitteiston tulisi olla myös riittävän monipuolinen (verensokerin mittaus, verenpaineen mittaus). Laitteiston osalta tulisi huomioida saavutettavuus. Laitteiden tulee olla riittävän helppokäyttöisiä ja monipuolisia, sillä omahoitopiste voi toimia myös uusien laitteiden kokeilualustana. Omahoitopisteen tulisi tarjota myös vinkkejä ja ohjeita siihen, miten hoitoa voi muuttaa jatkossa. Terveyden edistämisen teemat tulisi olla hyvin esillä.