Työpaja 5

KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN MOBIILITEKNOLOGIAN AVULLA

RAPORTTI

HAMK, Riihimäen kampus, Kaartokatu 2

18.3.2014 klo 9-11

Työpajan rakentamisen lähtökohtana on toiminut ajatus siitä, että mobiiliteknologia tulee kehittämään kotihoidon työtä ja työprosesseja eteenpäin. Perinteinen kotihoidon työ ei ole muuttumassa. Mutta tapa tehdä työtä muuttuu. Mobiiliteknologian tulo voi paitsi nostaa alan arvostusta työntekijöiden silmissä, myös luoda uusia toimintamahdollisuuksia työn järjestämisessä. Resursseja on mahdollista kohdistaa entistä paremmin niihin kohteisiin, joissa niistä on puutetta. Työtä on mahdollista suunnitella ja suunnitelmia muuttaa tarpeiden mukaisesti päivän aikana ja tieto muutoksista on työntekijöiden saavutettavissa esimerkiksi kannettavien tietokoneiden sekä älypuhelinten kautta.

Työpajan avasi Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin –hankkeen koordinaatiosta Mika Anttila. Anttila esitteli niitä muutoksia, jotka ohjaavat ja vaikuttavat kotiin annettaviin palveluihin: resurssien puute, hoidettavien määrän lisääntyminen ja tietoteknologian kehittyminen ovat avainasemassa muutostekijöinä. Muutostekijöiden vaikutuksesta on kuitenkin mahdollista kehittää työnkuvia ja työprosesseja. Erityisesti mobiiliteknologia antaa mahdollisuuden uusien ideoiden toteuttamiseen ja työn vaikuttavuuden sekä tehokkuuden nostamiseen.  

Hanna Hutka-Ojanen esitteli Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän palveluväylä mallia. Mallin lähtökohtana on helppo käytettävyys, jota kautta asiakas pystyy yhden kirjautumisen avulla ottamaan käyttöön useita sovelluksia. Palveluväylään integroituu myös ohjelmia, jotka voivat olla

asiakaskäyttöön suunnattuja sovelluksia, applikaatioita tai toiminnaohjausjärjestelmiin liittyviä ohjelmistoja. Oleellista on kuitenkin avoin rajapinta, jota kautta ohjelmat ovat liitettävissä palveluväylään.

Päivi Jussila Forssan kotihoidosta esitteli mobiilisovellusten (eHoiva) mahdollisuuksia kotihoidon toiminnanohjauksessa. Jussila nosti esiin työntekijöiden näkökulmasta resurssien jakamisen tiimien välillä. Tällä tavoin tiimien työmäärä pystytään tasoittamaan eri aluiden välillä. Työntekijöillä on käytössään älykännykkä, jonka avulla pystytään ohjaamaan päivän aikana tapahtuvia asiakaskäyntejä. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän kautta on mahdollista optimoida käyntien toteuttamista. Mahdollista on käyttää automaattista reittisuunnittelua tai onahoitajuuteen perustuvaa asiakaskäyntien suunnittelua. Tätä kautta ajomatkat on helppo järjestää ja käynnit toteuttaa ajallaan. Asiakkaan kannalta taas tieto käynnin kestosta, ajankohdasta ja sisällöstä on helppo raportoida jälkeenpäin.

Varsinaisessa työpajavaiheessa pohdittiin kolmea erillistä kysymystä ryhmäkohtaisesti ja tulokset esiteltiin ryhmittäin päivän päätteeksi:

A –Ryhmä: Miten mobiiliteknologian käyttöönotto muuttaa työntekijöiltä vaadittavaa osaamista?

• Tekniikka ei ole varsinainen haaste tai ongelma, enemmänkin se, miten teknologiaa hyödynnetään ja mitä kaikkea on tarjolla.
• Tarvetta teknologisen "yleistiedon" lisäämiselle. Mitä ja miten asiakkaan omatoimisuutta voitaisiin lisätä.
• Havainnointia asiakkaan kotona, mitä teknologisia ratkaisuja hoitotyössä voitaisiin hyödyntää. Olisiko opiskelijaresurssia käytettävissä > opiskelijat mukaan asiakkaan kotiin havainnoimaan.
• Hoitajat (arjen pyörittäjät) mukaan kokeiluihin, kehittämiseen jne.
• Koulutukseen mukaan taitoja "positiiviseen kyseenalaistamiseen".
• Kannustetaan hoitajia uusien ideoiden esilletuomiseen.
• Markkinointitaitoja uusien ratkaisujen käyttöönotossa. Vanhoille asiakkaille tarkoittaa poisoppimista, mutta uusille asiakkaille oletus.

B –Ryhmä: Miten mobiiliteknologia edistää asiakkaan kokemaa tyytyväisyyttä?

• Läpinäkyvyys lisääntyy
• Asiakkaat sitoutuvat paremmin, kun kirjaaminen tehdään asiakkaan luona. Esim. muutokset
• suunnitelmasta voidaan tehdä reaaliajassa.
• Jäsentää  hoitoa
• Hoitajalla on reaaliajassa tiedot käytössä 
• Turvallisuuden tunteen lisääntyminen
• Hoitamisen kulttuuri muuttuu
• Hoitajat odottavat mobiilin tuloa
• Asiakkaan hoitosuunnitelma päivittyy totuudenmukaisemmaksi

C –Ryhmä: Miten asiakkaiden ja työntekijöiden kokemukset mobiiliteknologiasta saadaan kerättyä ja hyödynnettyä

• Matalan kynnyksen tietojen kerääminen: tietojen kerääminen asiakkaalta pitää olla helppoa mutta esimerkiksi hoitajan rooli vaikuttaa, voivatko tulokset vääristyä hoitajan läsnäolosta?
• Mobiili mittaaminen: hyödynnetään jo olemassa olevia mahdollisuuksia
• Monikanavaisuus: erilaisia palautteen antomahdollisuuksia tarvitaan: asiakasraadit: omaiset ja asiakkaat tuovat palautteen; suoraa asiakaspalautetta: vapaamuotoista, asiakasta ei pidä ohjata eri kanaviin vaan kuunnella
• Projektiseuranta kehittämisprojektien osalta on olennaista: miten onnistutaan, systemaattinen seuranta. Keskustelemalla, tapaamalla, analysoidaan ja jaetaan tietoa
• Tiedon kerääminen ei ole tällä hetkellä systemaattista monessakaan paikassa työntekijöiden piirissä àTieto tulee kerätä ja hyödyntää. Tieto ei myöskään tavoita työntekijöitä analysoituna. Tiedon tulee löytyä avoimesta paikasta, joka on saavutettavissa. 
• Palaute voi olla blogissa luettavissa, facebookissa tai muussa järjestelmässä, siellä missä työntekijät ovat.
• Hoitotyön osaajien ATK taidot ovat osalla huonot. Tämä rajoittaa palautteen keräämistä ja hyödyntämistä. Esim. mobiiliteknologia: älypuhelin tarvitsee sovelluksen àkirjaaminen hankalaa. Kirjoittaminen tulee tapahtua näppäimistöllä tai tabletilla
• Tietotekniikan tulee mukautua käyttäjän tarpeisiin! Ohjelmiston käyttö ei voi tarvita käyttöohjetta…
• Ammatti-identiteetti nousee, kun koneiden käyttö lisääntyy. Tietoa jaetaan entistä enemmän.